Runon kerrostumat

Sakari Katajamäki

Merkintätavoista

Tekstikerrostumien sisällöt tulevat näkyviin, kun hiiren vie värjätyn kohdan päälle.

Vihreällä taustavärillä osoitetaan kohtia, joissa toimitettuun tekstiin on tehty muutos Kalevalan toisen painoksen (1849) tekstimuotoon nähden.

Keltaisella taustavärillä osoitetaan kohtia, joissa puhtaaksi kirjoitettu käsikirjoituksen viimeinen tekstikerrostuma poikkeaa Kalevalan toisen painoksen tekstimuodosta.

Vaaleanpunaisella taustavärillä osoitetaan käsikirjoituksessa olevia tekstikerrostumia.

~    Aaltoviivalla ilmaistaan kohtaa, jonka perässä tekstiero sijaitsee.

~^  Merkkiyhdistelmällä ilmaistaan välimerkin puuttumista vertaillusta tekstikohdasta.

< >  Epäselvät kohdat on merkitty kulmasulkeilla.

[mustek. 2] -merkintää on käytetty kohdissa, joissa tekstikerrostuma on kirjoitettu päätekstistä eroavalla hieman ruskeammalla musteella.

[punak.] -merkintää on käytetty kohdissa, joissa tekstikerrostuma on kirjoitettu päätekstistä eroavalla punaisella kynällä.


Neljäs Runotekstikerrostuma: ~ Se innehållsförteckningen.)

Wäinämöinen tapaaKäsikirjoitus: tapa'aa Joukahaisen sisaren vastan taitossa, ja pyytää häntä puolisoksensa 1–30. Tytär juoksee itkein kotia ja kertoo asian äitillensä 31–116. Äiti kieltää häntä suremasta, ja käskee ennemmin iloitsemaan ja koreissa vaatteissa käymään 117–188. Tytär itkee itkemistänsä ja sanoo, ei tahtovansa iki vanhalle miehelle puolisoksi mennä 189–254. Huolissansa kävellen eksyy korpeen, joutuu oudolle meren rannalle, lähtee pesemään itsensäKäsikirjoitus: itseänsä ja hukkuu veteen 255–370. Äiti itkee yöt päivät hukkunutta tytärtänsä 371–518.

  Tuopa Ainotekstikerrostuma: <>ino neito nuori,
 Sisar nuoren Joukahaisen
 Läksi luutoatekstikerrostuma: luutaa lehosta,
 Vastaksia varvikosta;
 Taittoi vastan taatollensa,
 Toisen taittoi maammollensa,
 Kokoeli kolmannenki
 Verevälle veiollensa.
  Jo astui kohin kotia,
10. Lepikköä leuhautti,
 Tuli vanha Wäinämöinen,
 Näki neitosen lehossa,
 Hienohelman1849: Hienohelmen heinikössäKäsikirjoitus: hienikössä,
 Sanan virkkoi, noin nimesi:
 "Eläpä muille neiti nuori
 Kun minulle neiti nuori
 Kanna kaulan helmilöitä,
 Rinnan ristiä rakenna,
 Pane päätä palmikolle,
20. Sio silkillä hivusta!"
  Neiti tuon sanoiksi virkki:
 "En sinulle, enkä muille
Kanna rinnan ristilöitä,
 Päätä silkillä sitaisetekstikerrostuma: sitase [mustek. 2],
 Huoli en haahen haljakoista,
 Vehnän1849: Wehnän viploista valita,
 Asuntekstikerrostuma: Asuu [punak.] kaioissa sovissa,
 Kasvan leivän kannikoissa
 Tykönä hyvän isoni,
30.  Kanssa armahan emoni."

3: 3. lehtimetsästä.
4: 1. vastan, vihdan aineita.
5: 2. vihdan.
8: 2. veljellensä.
25: 3. haahden; hahden; laivan.
26: 2. viipaleista; pytköistäKäsikirjoitus: ~^.
27: 3.Käsikirjoitus: 27. paidoissa; vaatteissa.